Jos pitää kääntää

 

Tänään olisin voinut käydä uimassa jos siellä olisi vähän enemmän lämmin vesi. Toukokuu vasta kolkuttelee ja kaikki on tylsää eikä voi koskaan olla enää siinä missä olisin voinut olla. Kuka olisin voinut olla? Miksi en pääse ehkä ikinä enää eroon ajatuksesta että en ansaitse elää?

Pitääkö siitä päästä eroon? Sehän on ihan totta.

En kyllä halua edes pilata kaikkea elämää mikä tulee vastaan. Olen haaskannut niin kauan aikaa että olisi kiire mutta ei riitä kesto pääkopassa. Tai kesto ehkä riittää mutta sitten tulee vastaan tää mielensisäinen maailma joka näkyy välillä ulos. Ei pysty nyt mitään tutkintoja. Ei pysty keskittymään tarpeeksi hyvin.

Kuuntele! Kuuntele! Kuuntele! Kuuntele!

Enkä kuuntele. Karkaan kun taisteleminen ei auttaisi enää mitään, -myöhäistä on. Karkaan. Juokseeee. Piti pystyä lähtemään salille. En jaksa.

Se olisi yksi vaihtoehto. Jotain pitää muuttaa.

Onko koskaan tullut muuten mieleen kääntää. Muuttaa joku pieni asia, eli tehdä vaikka joku pieni eri juttu kuin minkä aikoi. Kuunnella vaikka musiikkia yksi biisi, joku mitä ei ole kuunnellut pitkään aikaan tai sitten keittää vaikka kaakao ja istua rauhassa parveekkeelle juomaan se. Se voi muuttaa loppuelämän suunnan. Se mitä olisi käynyt.

Tulee välillä hetkiä joina mun pitää muuttaa. Pitää muuttaa jotain. Jos nyt lähden tästä ja meen salille niin se voi muuttaa loppupäivän ainakin, vaikka en tiedä, ei ehkä loppuelämää. Mulla yks päivä meni pieleen ja kaikki oli pilalla.

Olisinpa kääntänyt sen päivän ja lähtenyt kotoa aikaisemmin tai jotain.

Taaksepäin en tässä elämässä voi kääntää.

Siis, kääntää, salilla olin ja sitten tuli kuunneltua se laulukin, jota en ollut kuunnellut pitkään aikaan, salimusiikkina. Se oli Nightwishin Storytime. Kuuntelin muitakin mutta se iski jotenkin paremmin kuin silloin.

Se tunne kun tuut salilta ja lihasten rasitus saa olon tuntumaan jotenkin keveeltä. Kunhan jaksaa jaksaa nyt käyä salilla.

En tietenkään pahaa tee tahallani jos käännän mitään.

Valkovuokkoja oli jo tienvarsilla. :)