torstai 21. toukokuuta 2026

Vaan muutama selfie ja miettimistä

Hei, eilen käytiin psykan ryhmässä ottamassa luontokuvia ja tässä nyt sitten tuli pari selfietä Matinkylän rannasta. Tänään vähän satoi vettä. Olen vieläkin käynyt vaan kerran uimassa tänä keväänä/kesänä.

Tänään oli hammaslääkäri ja sanottiin että nyt tarvii vasta kahden vuoden päästä käydä tarkastuksessa. Tietty karies on siis ollut koko elämän. Juurihoitoja on vaan pari kpl, mutta paljon korjattuja reikiä. Muuten valkaisisin hampaat mutta on vähän huono kiille niin en ole koskaan uskaltanut.

Kesään ei ole pitkä matka, kymmenen päivää. Kesän aikana varmaan uin välillä ja käyn istumassa pihalla auringossa. Tulee sitten lämmin tai poikkeuksellisen kylmä kesä.

Kaunein kesä oli vuonna 2007 ja silloin olin koko kesän Jorvissa PN1-osastolla. Se oli ensimmäinen osastojakso. Nyt en ole ollut osastolla noin kahteen ja puoleen vuoteen. En tietenkään tiedä olenko vielä joskus.

Hiuksissa on aika hyvin kasvanut oma väri. Oliko se jo nyt kun en ole värjännyt hiuksia kahteen vuoteen? Oli mielestäni. En ihan muista tarkkaa päivää, mutta aika lailla sieltä on uuden kasvun lisäksi hennat ja indigot lähteneet. Latvat on vähän punaiset.

Joskus en ymmärrä mitä tässä elämässä on järkeä. Olisiko se ilman pakkoajatuksia helppo elämä. Mutta en valitse helppoa polkua. Se olisi hyväksyä kaikki minkä tiedän olevan väärin. En hyväksy, enkä edes haluakaan hyväksyä.

Ihmiselle se on ehkä vaan välittää eläin- ja ihmisoikeuksista ja vähä-osaisista. Uskonnot ovat polkuja täydellisyyteen tai keskitielle. En halua olla välittämättä mistään tai kenestäkään, enkä pysty enää välittämään itsestäni tai haluamaan itselleni.
En silti mielestäni ole ehkä hyvä ihminen vaikka haluaisin olla hyvä ihminen, mutta hyvyys on aina oikea totuus. Ei tää toimi, jos kaikki vihaa vaan kaikkea ja tappaa.

Ja sitten jos en voi olla sitä minkä muistaisin halunneeni olla, tai mielestäni jo olleeni, niin ei tässä elämässä silloin oikeasti ole enää järkeä. Olen aina kieltänyt itseäni vihaamasta ihmisiä ympärillä, vaikka olisin "vihannut" väärintekijöitä.

Mutta kukaan ei ansaitse minulta vihaa olemalla tyhmä, olemalla sairas tai luottamalla johonkuhun joka ei ansainnut luottamusta, johonkuhun joka yrittää ottaa sulta arvoa, vaikka se on kaunein ja korkein arvo että sä olet rakastanut toisia ja ymmärtänyt itsekin olevasi kaunis ja vahva, ja menetin sen sitten enkä ollut enää vahva enkä kaunis.

my home was there and then those meadows of heaven, adventure-filled days, one with every smiling face (Nightwishin laulusta, julkaistu silloin 2007 kun olin ekaa kertaa osastolla)

Koska muistan kaiken, muistan tän helvetin, nousut, laskut ja sen ajan jolla olen kokenut olevani vankina tässä elämässä. Olla paras, huonoin, rumin, kaunein enkä luule voivani olla ne kaikki yhtä aikaa. Koska muistan vieläkin mitä hyväksyn ja mitä en halua tai voi hyväksyä. Ja vaikka ei tiedetty, jatkoin silti tilannetta että en kestä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti