En oikeasti kyllä halua jättää kesää vielä taakseni. Aurinkoiset päivät. Tänä vuonna trooppisia öitä ei ollut. Uimista, topit, t-paidat, jotkin bändien keikat.
Joka päivä on jotain melkeen. En tiiä muuta kun että on oikeasti pakkoajatuksista huolimatta parempi lähtee käymään jossain. Jos on tekemistä, ajatuksia tulee vähemmän. Pakkoajatukset voi jakaa tyhmiin, pahoihin/huonoihin ja noloihin pakkoajatuksiin.
Ensimmäiseksi tuli ajatuksia että olisin vaikka tehnyt jotain pahaa mitä en ollut tehnyt. Selittelin että en ollut tehnyt. Mutta kun selittelee, tulee helposti uusi pakkoajatus. Siitä tulee niin kuin noidankehä.
Mutta ainakin syksyllä on enemmän järjestettyä ohjelmaa.
Joka päivä on jotain melkeen. En tiiä muuta kun että on oikeasti pakkoajatuksista huolimatta parempi lähtee käymään jossain. Jos on tekemistä, ajatuksia tulee vähemmän. Pakkoajatukset voi jakaa tyhmiin, pahoihin/huonoihin ja noloihin pakkoajatuksiin.Ajatussolmu ei avautunut koskaan, mutta yritän muistaa että pakkoajatukset voi selvitä. Että se ei ollut totta. Että se oli vain pakkoajatus. Ja että kaikki ei voi kuolla pelkkiin ajatuksiin tai siihen mitä mä painan tai mikä on mun mahan koko tai ympärysmitta.
Kun ensimmäiset pakkoajatukset tuli 21 vuotta sitten, kutsuin siitä nimellä aivovuoto. Oikeastihan aivovuoto on jotain ihan muuta, mutta pelkäsin että jotkut ihmiset voi tietää mun ajatukset, että pää niinkuin, vuotaa, mun ajatuksia.
En uskonut silloin että kukaan oikeasti tietää niitä ajatuksia, mutta pelkäsin silti ja sitten rupesi tulemaan ihan hirveesti kaikkia kiusallisia tai noloja ajatuksia. Reagoin yrittämällä, vuosia, kontrolloida ajatuksia tai pään sisällä selitellä ja yrittää voittaa omat ajatukseni.
Ensimmäiseksi tuli ajatuksia että olisin vaikka tehnyt jotain pahaa mitä en ollut tehnyt. Selittelin että en ollut tehnyt. Mutta kun selittelee, tulee helposti uusi pakkoajatus. Siitä tulee niin kuin noidankehä.Lopulta yritin vaihtaa osan ajasta syömisen hallintaan ja paastoamiseen. Silloin olin tosi laiha, mutta en oikeasti mielestäni liian, vaikka BMI oli pienimmillään ~17.
Nyt olen oikeasti niin paljon lihavampi, että ei ole edes totta. En tiedä mistä johtuu nykyinen loputon nälkä, lääkkeistä vai siitä paastoamis-ahmimiskierteestä silloin, mutta en kyllä edes nykyään ahmi useinkaan.
Kävin vielä tänään uimassa siis. Vesi Sorvalammessa oli vähemmän kylmä kuin merivesi viikko sitten. Mutta silloin menin saunasta. Nyt mulla on ihan kylmä.
Menisikö salille vielä tänään? Yritän käydä ainakin joka kolmas päivä, noin 3 salikertaa/viikko. Ei se ihan niin mee tietenkään. Jos on kipeenä, ei voi käydä. Ja flunssiahan liikkuu. Mutta hyvää syksyä nyt kaikille. So much for that summer of '26.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti