On jotenkin käynyt tosi huonosti. En tiedä miten ratkaisisin mun asiat että menisi oikein. Ei tää voi mennä enää oikein. No ei.
Pulloilla ja tölkeillä ei kyllä rikastu. Väsyttää ehkä. En ehkä jaksa mennä. Pelottaa taas niinkuin välillä. Jos etsin pulloja tai tölkkejä rahat menee aina johonkin pieneen niillä reissuilla. Chili-tortillaan tai johonkin muuhun.
Olen varannut ajan kampaamoon. Leikataan kolme senttiä. Mutta ei sitä tarvitse odottaa, -ensin viikonloppu. Ehkä sitten niitä pölkkejä, kun rahaa tarttisi johonkin muuhunkin.
Tällä viikolla vielä ehkä uimaan. Kesävalon aika tää ei olekaan. Mutta ikuisuuden kahdeksikkojatkumo jatkuu varmasti loputtomiin enkä koskaan pääse pois, mutta jos haluaa pois kuolee. Ja kuolee.
Olen kuin vankilassa. Se lähteminen ei ehkä ole hyvä idea. Jos tulee kahdeksikko joka ei ole vain tämä universumi. Ja jos on väliä mitä silloin tapahtuu kaikessa, ihan pienestä asiasta voi pilalla olla kaikki. 9 päivää taas kulunut ajatuksissa siinä väärinkäsitysjutussa. Ei jaksa olla.
En tunne enää itseäni. En tiedä kuka olen. Muutun niin usein eriksi kuin olin ja käännyn menemään ihan väärinpäin niin että ajat menevät ehkä menneeseen. Kauas eiliseen ikiaikaiseksi vangiksi ikuisuuksiin?
Jotkut valittaa että ei kestä asua täällä. Musta tää on ihan kiva paikka, vaikka minäkin haluaisin taas asua omillani. Mutta muutan sitten lopulta täältä ehkä. tai ehkä asun täällä vielä kauan.
En ole valinnut tehdä pahaa tai olla paha tai valinnut edes olla kiva. En halua silti yleensä olla häijy enkä pysty olemaan hauska enää nykyään.
Kuinka voin olla se joka näyttäisin olevan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti