perjantai 22. marraskuuta 2024

White Yule

 Hello again. On nyt alkanut kampaajapalvelut kurssi ja päässyt leikkaamaan mallinnuksen hiuksia. Olen käynyt jo yhden kurssin. Hiusten ja hiuspohjan hoitopalvelut.

Kunhan ei nyt vaan joutuis osastolle. Siellä ei ole oltu nyt vuoteen. Se 2023 meni siellä osastolla melkeen. Meni kyllä tosi pahasti pieleen.

Kyllähän minulla on toimintakyky ja pystyn täältä lähtemään. Huolimatta siitä mitä tapahtuu pään sisällä. Ja siellä ei tapahdu edes mitään jos on tarpeeksi tekemistä.

Olin jo uskonut että toivoa ei enää ole.

Mitä nyt en Helsingissä ole jaksanut käydä vaikka oli ABC kautta bussilipussa. Kun ei ole käyttövaraakaan ollenkaan. Minulta katosi bussilippu tänään. Se jäi 113 -bussiin.

Voi olla että toivoa ei ole oikeasti vaikka luulin että olen. Voin tietää täysin väärin

niin

parantunut en täysin ole. Mutta on niin kummallista olla koulussa takaisin että en ymmärrä miten aina tuntui että en olisi ollutkaan poissa. Että ei olisi mennyt vuosia  tässä roskassa yrittäen hallita ajatuksia. 

Kun se 15-vuotias meni sinne lukioon ja ensimmäiset ajatukset tulivat. Ja kummalliset olot. Butterfly-fiilikset. Kun alkoi uskoa että voisi olla perhonen. Olenko vielä ollut siinä? Katoanko koko ajan sitä myötä kun elän?

Mutta miksi olen niin vihainen? No itselleenkin, mutta niille jotka tekevät tästä elämästä myrkyllisen. Niin se ei ole kuin luullaan. Olen erilainen, mutta en huomaa.

Ostin tällaisen muumi joulukalenterin. Siinä on kyllä yhdessä teepussissa kerma aromia mutta en vegaanina siihen kuole. En ole kyllä syönyt oikeasti koskaan mitään epävegaanista.

Joulu (en ole kristitty joten sanon Joulu ja Yule) tulee olemaan valkea. Lunta tuli jo ja sitä on ihan reippaasti. En tiedä pidänkö siitä että lunta on jo...



Olen yrittänyt valvoa yön monena yönä, kun on päivärytmin sekaisin. Minullahan ei siis ole päiväkoulua vaan ilta. Heräilen yleensä kello 11. Pitää vetää ympäri ja olla nukkumatta yksi yö. On pakko. Pakko.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti