En osaa sanoa kuin että mulla kuuluu olla kamalaa, vaikka asiat joita murehdin ovat sellaisia että en voi korjata niitä edes. Murehtiminen jonkun mielestä on turhaa, mutta on niitäkin jotka eivät niin paljon sure, -ne tosin ovat koirat.
Koirahaave siirtyy ehkä kauemmas kun en tiedä onko mahdollista muuttaa asuntoon jossa voi pitää koiraa. Luottotiedoissa on nimittäin merkintöjä, ja jos asun jossain tukiasunnossa sitten niin lemmikit niissä, ainakin Espoossa, on pääosin kielletty.Koira olisi piristänyt, mutta muuten en tiedä miten pysyn nyt tällä kerralla enää edes hengissä. Uskon nimittäin että kaikki haluaa että kuolen ja rankaisee ja kiduttaa. Oikeastaan en täysin ole edes masentunut, vaikka mikään ei saa enää nauramaan.
No tänä vuonna, koska sitä vuotta on paljon jäljellä, voi silti muuttaa monta asiaa. Fitness-kuntoon... ainakin melkeen. Lisään salikäyntejä taas kohta, ja helmikuun ajan käyn salilla joka toinen päivä.
En ole oikeasti koskaan ollut hirveän liikunnallinen, mutta siihen olisi koulussa voinut auttaa jos olisi edes yrittänyt. Mutta nyt tavoittelen parempaa kuntoa kuin tässä elämässä koskaan on ollut
Mutta monta vuotta kun meillä oli koira, oli joka päivä lenkillä käymistäkin, ja silloin kun olin osastolla siellä Peijaksessa, olin kaksi tuntia välillä ulkoilulla.
Sitten, no kyllähän sen painon kuuluu laskea myös. Uinnin järvissä aloitan taas toukokuussa. Jo kahtena vuonna olen aloittanut kesän järvi-uimisen 10. toukokuuta.
Pitäisikö sitten hakea sinne Live-ammattiopistoon? Harmi että siellä ei ole ollenkaan hius- ja kauneudenhoitoalaa. Mutta sitten tuli ajatus, että koulussa kuolee pahemmin kuin viimeksi kuoli, enkä taida sitten nyt olla ihan varma kannattaako opiskella enää koskaan. Ajatukset usein toteutuu.
Yrittäisin saada ajatuksia pois sieltä omista maailmoista, ja kontrolliin pakko-ajatuksia. Kävisin joissain ryhmissä ehkä kesään asti ja kesälläkin. Mutta kaikki jotenkin romahtaa aina kun käyn jossain erikoisjutuissa. Yksin on helpompi käydä välillä, mutta välillä silloinkin käy huonosti.
Välillä käy huonosti vaikka olisin vaan huoneessa yksin. Tai vaikka vaan seison peilin edessä meikkaamassa. Välillä tuntuu että ei jaksaisin edes siivota, lukea kirjoja, katsoa jotain telkkarista. Elokuviin on vaikea keskittyä. Olenko laiska?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti