On vaikea ymmärtää miten mielenterveysongelmat tai lääkkeet vaikuttavat elämään. Tuntuu että ne vaikuttavat oppimiseenkin. Mutta jos musta ei tule kampaajaa ja keskeytän tai en pääse näytöistä läpi niin sitten se menee niin. En ota paineita.
Voihan sitä sitten opiskella jotain muutakin ja käydä välillä vaikka HyväKodissa tai jotain. En ole käynyt muuten vuosiin. Siitäkin on aikaa, kun lukio loppui, yli 15 vuotta.
Koulussa on ajantasaisuuden arviointeja ollut, kun opinnoista on yli 10 vuotta, mutta olen kyllä flipannut tosi pahasti enkä ole ollut töissä enkä koulussa yli kymmeneen vuoteen. Miten niin kävi, en tiedä.
Olen hyvin paljon viettänyt aikaa Helsingin keskustassa, mutta nyt en viime vuoden syksyllä enää, kun en jaksa kun on kouluakin. Ehkä uskallan koulusta valmistuttua muuttaa täältä laitoksesta, jos valmistun. Täällä ei muuten oikeastaan ole niin kamalaa.
Täältä saa kulkea miten paljon haluaa, vaikka yölläkin.
Käyn välillä kulkemassa Helsingissä tai karaokessa, öisinkin. En juo alkoholia ollenkaan nykyään. Otan karaokebaarissakin vain alkoholitonta. En polta tupakkaa onneksi, koska rahat ei riittäisi siihen ikinä.
En ehkä oikeasti osaa laulaa, edes, mutta ei se haittaa. En pyri laulajaksi enkä kaipaa julkisuutta. Karaokebaari riittää, jos haluaa laulaa.
Pari keikkaa tänä vuonna olen menossa katsomaan, ainakin Enemy Inside ja Auri. Täältä ei kyllä jotkut lähde minnekään, mutta en minäkään kauhean usein jaksa lähteä. Kukaan muu ei varmana nyt täältä, kun tämä ei ole nuorten puoli, lähtis minnekään keikalle. Käy täältä jotkut muutkin koulussa.
En tiedä mun työkyvystä, mutta työharjoittelua on elokuussa ja se ei voi mennä hyvin. Onkohan vika mun työkyvyssä tai toiminkyvyssä vai oppimiskyvyssä vaan? En ole yhtään varma itsestäni. Tuntuu tosi epävarmalta mutta ei se ole pelkästään niinkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti