Päätin nyt että omia hiuksiani en värjää enää. En suosittele näille lasihiuksille enää mitään hapettavia käsittelyä. Kasviväreillä ja suoraväreillä vois värjätä vaan. Punertavat latvat on pitkään kun kasvatan omaa väriä, mutta se ei minua haittaa.
En jotenkin ole ikinä leikannut hiuksiani edes kerroksittain. Mustat kerroksittain leikatut oli joskus visio ja joskus punaiset hiukset ja mustat raidat.
Koulussa on ollut nyt kolme kampaajakurssia. Hoidot, kampaajapalvelut ja sitten tämä värjäyskurssi, joka on nyt meneillään.
En tiedä muista mutta kyllä edelleen tuntuu että en ole oppinut mitään.
Niin kauan on kulunut jo aikaa. Tuntuu kuin sen kaiken olisi elänyt joku muu. Elämä pirstoutuu sirpaleiksi niinkuin jokainen elämänvaihe olisi siru joka olisi irrallinen muista elämänvaiheissa jotka ovat jokainen oma tarinansa.
Olen aina uudestaan ollut joku muu. En olekaan, niin mutta koen että olen virhe. En ole ihminen enkä enkeli, vaan virhe. Ei olen vaan ihan tavallinen tyttö... Ulospäin. No ei jos pidän liikaa meteliä ja naapurit valittaa.
Sain häädön. Siksi asun täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti