On kylmää. Talvi on tullut. Lumi on maassa ja taidetaan saada valkoinen Joulu. Joulun jälkeen on kamala kuukausi, tammikuu. Vaikka se on syntymäkuukausi, pidän siitä vähemmän kuin mistään kuukaudesta. On kylmää, kesään liikaa aikaa ja Joulu sitten lisäksi jo mennyt.
Tänään en mennyt koiramessuille, mutta huomenna menen. Mutta ei tietenkään minulla vielä ole koiraa, mutta tulee kunhan pääsee omaan asuntoon muuttamaan. Se saisi olla narttu ja collie siis, ja oma väritoive blue merle. Sen nimeksi tulee Elsa, frozenin Elsan mukaan.
Lumi ja Helmi olisivat kultaisianoutajia, Sirja ja Sissi kooikerhondjeja ja Elsa ja Zara collieita. Mutta collie se seuraava koira on sitten. Luna ja Siru ois koiran nimiä, mutta niitä en anna. Koirarahastoon en kyllä ole siis saanut yhtään mitään, mutta kyllähän säästöt kertyy, vaikka olisi toimeentulotukimäärä rahaa.
Kultsut alkaa kello 9.30 ja colliet 10.00 joten siinä on sitten valitsemista kumpia menee katsomaan. Ja sitten hengaamista messualueella. Aamulla on oltava ylhäällä kello 8. Koiranäyttelyt oli lapsen juttu, mutta en nyt usein edes käykään koiranäyttelyissä.
Jolukortteja askarreltu tänään, ja soinut jouluradio taustalla. En pidä kyllä kristillisistä joululauluista yhtään, muut menee. Pitääkähän jättää se joululaulutilaisuus silti väliin, kun en ole kristitty, vaikka laulamisesta pidän. Niitä ei kristillisiä lauluja nimittän ei ole siellä kaikki. Juhlin perinnejoulua tai yulea. Yule, Jul, Joulu on alunperin pakanallinen juhla.
Ei hylätä ketään, vaikka ei olisikaan voittanut tai edes pärjännyt. Ei saa suhtautua niin että kaikki voi voittaa: välitän tulevasta koirastani, vaikka se olisi sairas tai ei pärjäisi näyttelyssä. Koiria nähdään huomenna paljon.
Oikeasti vastustan vähän rodunjalostusta. Koirista tehdään sairaita joissain roduissa ja kaikissa roduissa on perinnöllisiä sairauksia. Vähän ristiriitaisesti suhtaudun, jos haluan silti rotukoiran. Onko siinä tilanteessa vähän paha ihminen? En halua olla paha. Mutta yritän olla hyvä ja onnistun olemaan huono.
Mutta onnistuminen ja voittaminen on tietysti aina kivaa. Ja voittamista on kiva nähdä. Olla iloinen sellaisen puolesta joka nyt vaikka voittaa näyttelyssä tai laulukilpailussa tai missikilpailussa. Voittajat ei vaan koskaan ole olleet täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti