Hello valo

Kyllä kesää on silti vielä yli puolet jäljellä. Valot loistaa, ja jos jokin on tällä planeetalla totta niin valo. Jos ei ole oikeasti valoa, niin mikään ei ole totta paitsi epätosi.

Kun kesän valoisuus taas kääntyy, mietin taas että millähän keinolla selviän talvesta. Ei kukaan edes halua että selviin. Kaikki oikeast toivoo että kuolen. Niin on ainakin uskomus. Onko se muka oikeasti joku harha? Mitä normaalielämässä enää on? En halua mennä taaksepäin ajassa, mutta kun tässä menee niin huonosti.

En ole kertonut, mutta psykoottisia oireita on vieläkin, ei ääniä, mutta pidän osaa ajatuksista jonkun toisen ajatuksina. Telepatiahäiriö alkoi jo 15-vuotiaana. On mennyt kohta 20 vuotta, ja jos elämä olisi kääntynyt 20 vuotta sitten eri suuntaan, voisi minulla olla jo täysi-ikäisiä lapsia. Muistelen aikoja että koin olevani täysin aikuinen. Nyt olen taas lapsellinen.

Kyllä koen että tämä diagnoosi on silti väärä. Jos pystyisin jossain vaiheessa piilottamaan kokonaan sen että en aina pysty keskittymään, voisin hakea johonki kouluun taas. Mutta maybe not this year. Kyllä pystyn kaupungilla käymään ja stadin yössäkin täältä. Mutta en päätä enää itse asioitani enkä voi laittaa edes sitä helppoa ruokaa. Paistettua tofua ja chilikastiketta.

Pitäisikö nyt alkaa silti takaisin pizzaton dieetti? En söisi taaskaan pizzaa? Mitä hyötyä on edes siitä? En ole 13 kuukauteen värjännyt hiuksia, enkä kolmeen vuoteen muilla kuin kasviväreillä tai crazy coloreilla (omaan väriin ilman vaalennusta).

Ei auta mikään.On myöhäistä ollut ja muistan haaskatut vuodet kuin painajaisina. En koe olleeni niissä enää itse ja on aikoja joina koin olevani vahva ja aikoja joina tunsin itseni heikoksi. Kun tulee peikoksi ei tule enää uudestaan vahva, paitsi siitä joka en olekaan.

Mietin turhaan ihmisiä joihin en tutustunut vaikka olisin voinut. Miksi kaikki kaverit puuttuvat nyt, mieti. Lisäksi haluaisin olla taas laiha niinkuin parikymppisenä. Näyttäisin rotevalta mutta laihdutuksella sai tosi siron olemuksen. En ole isoluinen vaikka olen läski.

Miten edes kestän läskejäni. Tai ahdistustani. Ei hitto, mun pitää mennä osastolle melkein. En pysty kun en oikeasti voi ohjailla miten siellä käy.

Kesäaika taas osastolla ei houkuta. Vuosi 2021 kesäkuu viiva marraskuu esim. tai vuosi 2023 yhteensä 9 kk osastolla

Hiekanväristä aikaa joka kulkee

 

Kuka olen oikeasti

Kävin parina päivänä pullokarnevaaleille eli etsimään tölkkejä ja pulloja.

On jotenkin käynyt tosi huonosti. En tiedä miten ratkaisisin mun asiat että menisi oikein. Ei tää voi mennä enää oikein. No ei.

Pulloilla ja tölkeillä ei kyllä rikastu. Väsyttää ehkä. En ehkä jaksa mennä. Pelottaa taas niinkuin välillä. Jos etsin pulloja tai tölkkejä rahat menee aina johonkin pieneen niillä reissuilla. Chili-tortillaan tai johonkin muuhun.

Olen varannut ajan kampaamoon. Leikataan kolme senttiä. Mutta ei sitä tarvitse odottaa, -ensin viikonloppu. Ehkä sitten niitä pölkkejä, kun rahaa tarttisi johonkin muuhunkin.

Tällä viikolla vielä ehkä uimaan. Kesävalon aika tää ei olekaan. Mutta ikuisuuden kahdeksikkojatkumo jatkuu varmasti loputtomiin enkä koskaan pääse pois, mutta jos haluaa pois kuolee. Ja kuolee.

Olen kuin vankilassa. Se lähteminen ei ehkä ole hyvä idea. Jos tulee kahdeksikko joka ei ole vain tämä universumi. Ja jos on väliä mitä silloin tapahtuu kaikessa, ihan pienestä asiasta voi pilalla olla kaikki. 9 päivää taas kulunut ajatuksissa siinä väärinkäsitysjutussa. Ei jaksa olla.

Laulamassa ei ole tullut käytyä karaokessa taaskaan. Tyhmää sinne mennä kun ei juo alkoholia, monen mielestä.

En tunne enää itseäni. En tiedä kuka olen. Muutun niin usein eriksi kuin olin ja käännyn menemään ihan väärinpäin niin että ajat menevät ehkä menneeseen. Kauas eiliseen ikiaikaiseksi vangiksi ikuisuuksiin?

Jotkut valittaa että ei kestä asua täällä. Musta tää on ihan kiva paikka, vaikka minäkin haluaisin taas asua omillani. Mutta muutan sitten lopulta täältä ehkä. tai ehkä asun täällä vielä kauan.

En ole valinnut tehdä pahaa tai olla paha tai valinnut edes olla kiva. En halua silti yleensä olla häijy enkä pysty olemaan hauska enää nykyään.

Kuinka voin olla se joka näyttäisin olevan?